Tropiikkikuumetta – täältä tullaan Sri Lanka

Muutaman päivän päästä pääsen toteuttamaan yhtä reissu-unelmaani, kun suuntaamme Ollin kanssa Intian valtamerellä sijaitsevaan saarivaltioon Sri Lankaan. Tällä hetkellä jossain sisuksissani kuplii innostuksen ja epäuskoisuuden sekamelska. Talvisessa Suomessa ajatus tuhansien kilometrien päässä odottavasta tropiikista tuntuu usein kaukaiselta, mutta onneksi tunnelmaan voi virittyä monella tapaa. Olen  katsonut Avaran luonnon kolme jaksoa Sri Lankasta (suosittelen kenelle vain!), kahlannut Lonely Planetin rivejä, lukenut matkablogeja ja seurannut somen kuva- ja videokollaaseja paikoista, joinne suuntaamme. Aion myös pitää kiinni uudesta, lähtöhetkeä huomattavasti helpottavasta tavastani ja aloittaa rinkan pakkaamisen ajoissa.

Odotan pääseväni hengähtämään palmujen alle, hautaamaan varpaani rantahiekkaan, katsomaan aurinkolasien läpi vuoristoisia, kumpuilevia ja vihreitä maisemia, kohtaamaan paikallisia ihmisiä, saamaan edes jonkinlaisen käsityksen tuon maan kulttuurista ja kenties näkemään joitakin maan ainutlaatuisia eläimiä.

Tämän reissun suunnitteluun on kuulunut myös tutustumista lentopäästökompensaatiota tarjoaviin tahoihin. Aion ensimmäistä kertaa kokeilla tätä mahdollisuutta ja olen kiitollinen, jos joku haluaa jakaa mahdollisia kokemuksiaan. Harkitsen ainakin Gold Standard -sertifioitujen hankkeiden tukemista Atmosfairin tai myclimaten kautta, YK:n Climate Neutral Now -palvelua ja Finnairin tuoretta Push for change -palvelua, jonka kautta voi ostaa biopolttoainetta esimerkiksi 65 eurolla mannerten välisiin lentoihin ja tukea päästövähennysprojektia Mosambikissa. Jos myös sinä olet näistä kiinnostunut, niin aiheesta löytyy vinkkejä esimerkiksi Reilun matkailun yhdistyksen ja Rantapallon sivuilta. Kannattaa tsekata myös Anna-Katrin laaja postaus aiheesta hänen blogistaan Adalmina’s Adventures. Aion jakaa myös omia kokemuksiani, kun olen kokeillut jotain edellä mainittua palvelua.

Sri Lanka on ollut jo muutamia vuosia listallamme. Se vetää minua puoleensa erityisesti monipuolisuutensa takia. Viime vuosina olen huomannut, että yhä enemmän suuntaan paikkoihin, joissa voi kulkea jylhien maisemien halki, mennä safarille bongailemaan norsuja ja nukahtaa illalla luonnon ympäröimässä majoituksessa. Rakastan myös auringonlaskuja, meren tuoksua, aaltojen kuminaa ja palmujen varjoja. Luontoelämysten vastapainoksi pidän paikallisesta kylätunnelmasta ja eloisista kaupungeista. Suunnilleen näitä kaikkia odotan myös Sri Lankasta.

Samoilla suunnilla vierailin viimeksi viime loka-marraskuussa vaikuttavalla Intian opinto- ja lahjoittajamatkalla. Vaikka kyseessä on kaksi aivan eri maata,  silti tuon Intian kokemuksen jälkeen odotan entistä enemmän niin ikään monivivahteista ja värikästä Sri Lankaa. Vaikka Sri Lanka ei valtava maa olekaan, niin aika pian maasta lukiessa huomaa, että se kätkee sisäänsä lukemattomasti mielenkiintoisia paikkoja. Mitä enemmän tutustuu, sitä enemmän alkaa kiinnostaa. Kuitenkin paikasta paikkaan sukkuloiminen vie aikaa ja valintoja pitää tehdä. Vahingossa sitä huomaa suunnittelevansa jo toista matkaa tuolle saarelle ja hahmottelevansa päänsä sisällä seuraavaa reittiä.

Meillä on tällä kertaa reilu kaksi viikkoa aikaa, johon haluamme sisällyttää sekä seikkailumielisiä elämyksiä että rentoutumista. Aloitamme reissun Kandyn kaupungista, josta suuntaamme itäänpäin Gal Oyan kansallispuistoon ja sen jälkeen hill countryyn Ellan suunnille. Käymme hieman pohjoisemmassa Sigiriyalla ”Leijonakalliolla” sekä ajan ja tilanteen mukaan kenties Anuradhapuran tai Polonnaruwan historiallisissa rauniokaupungeissa. Erityisesti viimeisimmistä saa antaa suosituksia ja vinkkejä. Loppumatkan vietämme länsirannikolla Kalpitiyan niemimaalla. Olemme etukäteen buukanneet pari autokyytiä kriittisimpiin siirtymisiin. Myös junaliput klassiselle Ella-Kandy-välille ovat jo sähköpostissa.

Tulevalta matkalta odotan erityisesti myös sen majoituksia. Gal Oyan kansallispuistosta en ollut ikinä kuullutkaan aikaisemmin. Sen tuntemattomuudesta suurelle yleisölle kertonee sekin, että sieltä oli miltei mahdoton löytää majoituspaikkaa. Löysimme vain pari kotimajoituksen tyyppistä vaihtoehtoa sekä tämän Gal Oya Eco Lodgen, jossa oli vapaana enää yksi bungalow, kun löysimme paikan pari kuukautta ennen reissua. Voi sitä riemua, kun Gal Oya Eco Lodgen varausvahvistus kolahti sähköpostiin. Tuolla tulemme olemaan netin saavuttamattomissa ja toivomme pääsevämme venesafarille ja majoittajien järjestämille patikoille.

Ellasta keskeltä vehreitä maisemia olemme varanneet paikallisen perheen pyörittämän Hill Forest Cottagen, josta olen myös etukäteen innoissani. Persoonallinen majoitus odottaa meitä myös lähellä Sigiriyaa, jonka läheltä paikallisesta kylästä olemme varanneet tämän Elephant Watch Hutin. Omaperäinen ja yksinkertainen majoitus yläilmoissa tulee toivon mukaan olemaan elämys. Kalpitiyassa majoitumme Palagama Beachilla, jonka mökit näyttävät kodikkailta ja kutsuvilta lähellä merenrantaa.

Jos sinulla on vielä viime hetken suosituksia, vinkkejä tai kokemuksia, joita haluaisit jakaa, niin ensikertalaisena Sri Lankaan matkaajana kuulisin niistä mielelläni! Seikkailuani voi seurata Merkintöjä maailmasta -blogin Instagramissa ja Facebookissa.